sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Mutkia matkaan viikolla 53

Viikko on sujunut varsin raksapainotteisesti - aamulla minä ja pikkutytöt olemme menneet puuhaamaan siivous tai saunavahahommia, ja palkkatöiden jälkeen isäntä on aloittanut uurastuksen.

Olohuone on toiminut viikon verran maalauspaikkana, kun kaikki muut tilat ovat tavaran peitossa. Tuntuu hullulta ajatella että kaikki roipekasat, kasaamattomat Ikea kalusteet jne. olisivat viikon päästä pois sisätiloista.

 Erityisesti siksi, että isäntä ajoi lauantai-iltana sirkkelillä peukaloon - lauantain suunnitellut hommat jäivät kesken ja tiedossa on x mittainen jakso lepoa. Tulevalla viikolla tiistaina selviää käsikirurgin mielipide ja mahdolliset toimenpiteet, mutta vasemman käden peukalo ei liiku kaikkiin asentoihin, ja terä osui luuhun saakka. Tekisi mieli melkein vaipua peiton alle, mutta mitäpä isompi harmittelu asiaan auttaa. Sanomattakin selvää, että pakko yrittää sopeutua ajatukseen, että muutamme paljon odotettua keskeneräisempään taloon. Harmittaa ja hirvittää, mutta loppukuusta on muutettava pois tästä entisestä.

No, onneksi raksalla sentään tapahtui ennen pientä onnettomuutta edistysaskeliakin.



Upotettavat ledit alkavat olla aikalailla katossa ja valoa saa katkaisijaa painamalla ilahduttavan monessa tilassa. Pistorasiat ja muut sähkökalusteet on valtaosin laitettu. Vesiputket pn kytketty teknisessä tilassa ja vesivalmius on enää yhdestä tulpasta kiinni. Huippua :) 


Makuuhuone sai tumman seinänsä, päädyimme Tikkurilan takorautaan. Mainitsinkin viime kuulumisien yhteydessä täysin epäonnistuneesta lastenhuoneen seinästä. Maalari vahvisti epäilymme surkeasta maalista: Cello maalit (ainakin himmeä) kannattaa kiertää kaukaa. Ammattilainen toki tiesi konstit millä maalia saa työstettyä ja tummasta seinästä tuli mukavan näköinen. Lastenhuoneen seinä jäi odottamaan säästölasit silmillä olevia rakentajia ja onnettomuuden vuoksi sen korjaus jäänee johonkin kesälle. 



Että tämmöistä tänne, viimehetken kiri vaihtuu vähän hitaampaan edistymiseen ja isompaan stressimäärään. Ensi viikolla täytynee aloittaa Ikea kasaukset ja hoitaa taloa apukäsien avulla mahdollisimman lähelle sellaista kuntoa, että täyttäisi edes muuttotarkistuksen kriteerit. 

6 kommenttia:

  1. Voi kamala, tuollaista onnettomuutta viimeksi kaipaa kun muutenkin on kiire ja stressi! Tsemppiä ja pitkää pinnaa ja paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Nyt jo mielikin rauhoittunut kun saanut huomata että elämä jälleen kantoi ja tönö edistyi apukäsien avulla enemmän kuin uskalsi edes toivoa. Kiitos tsempeistä, ja toivotaan että käsi paranee yhtä hyvin kuin paraneminen on alkanutkin :)

      Poista
  2. Auts... Sormiin kun sattuu, niin tekee kyllä todella kipeää... (kokemusta itselläkin, mutta se on jo vanha juttu, josta enää muistona vähän lyhyempi sormi).

    Pikaista paranemistä ja onnea uuteen kotiin joka tapauksessa! Jos menee oikein tiukille, niin voiko muuttopäivästä vähän neuvotella?

    Ei meidän raksa-aikaiseen vuokra-asuntoon ainakaan heti seuraavana päivänä vielä kukaan muuttanut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Asunto täytyy olla tyhjänä kuun loppuun mennessä, ja nyt kun saatiin apua enempi kuin odotettiinkaan niin ei onneksi tule aivan hirveä kiire :)

      Poista
  3. Voi ei mikä takaisku! Onneksi teillä on kuitenkin apukäsiä, voimia nyt!

    Mutta Se fiilis kun katkaisijasta saa valon päälle!! Tai kun hanasta tulee vettä! (Eikä sitä tarvi esim. enää kantaa autotallista. Helpottaa kummasti tota loppusiivousta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, voimia tarvitaan (edelleen, saanut huomata olevansa varsin tsempityksen tarpeessa oleva näin isojen urakkojen aikana). Kyllä, valoa ja vettä saadessa fiilis on kyllä mahtava ja huikea :)

      Poista

Kiitos kommentista! :)